Olipa kerran

Vaihtoehtointiaani, jolle sitä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista!

Olen ehtinyt olla Delta-Autossa töissä 1,5 kuukautta ja taas vaihtuu työpaikka. Aloitan 14.11. Kelalla toimeentulotuen puolella täysin uusissa mutta viimeinkin oman alan tehtävissä. Olen suoraan sanottuna ihan laittoman innoissani, viimeinkin kunnollinen duuni kunnon palkalla johon mulla on koulutus. Tunnen itseni lottovoittajaksi :3 Asiat alkavat sujua siis viimeinkin loppukesän vastustelujen jälkeen. 

Huuhkaja on viikot poissa kotoa koulutuksensa takia, ja mie olen viime aikoina linnottautunut neljän seinän sisälle uskaltamatta poistua pimeän aikaan kotoa. Syy? Nämä helvetin klovnit. -_-' Mie siis ihan tosissani pelkään, ja kun piti lähteä töihin aamulla ensimmäisenä mietin vain että ei jumalauta mun pitää poistua kotoa tuonne pimeään jossa niitä voi olla. Että aika hankalaa alkoi olla pelkästään töissä kulkeminen. Illalla ei puhettakaan, että lähtisin minnekään yksin. Sydänpysähdys olisi varmaan ihan odotettavissa, jos tämmöinen pelle yhtäkkiä minun tielle eksyy, en pysty äkkiseltään mitään kamalampaa kuvittelemaan. Toivottavasti ilmiö menee nopeasti ohi, jotta uskallan taas poistua kotoa muulloinkin kuin päivänvalon aikaan. 

Tosiaan mulla nyt on tässä kolmisen viikkoa ihanaa joutoaikaa, jonka ajattelin viettää ihan vain olemalla ja psykologiaan hautautumalla. Ensi viikon vietän kotonani Kittilässä, jossa onkin jo ensilumet maassa. Parasta <3 

 Syön nykyisin myös aika megalomaanisia aamiaisia. Luin äskettäin Hikikinkun aika mielenkiintoisen postauksen kuitujen merkityksestä painonhallinnan ja hyvinvoinnin suhteen, ja päädyin aamiaisella nautittavaan kuitupommiin. Voin sanoa, että olo on kyllä ollut hyvä, ei turvota ja...maha toimii. :D

Ja tätä. Juuri aloitin kahlaamaan lempiaiheeni eli neuropsykologian kirjoja läpi. Kasvatuspsykologia oli myös todella mielenkiintoista. Vahinko vain, että työt ja House söivät todella tehokkaasti opiskeluaikaa- ja intoa...

Syksy näyttää olevan todella kiireinen, melkein joka viikonloppu on jotain suunniteltuna. No viimeistään jouluna on sitten aikaa rauhoittua. Olemme varmaankin joulun Kittilässä, siellä on ainakin lunta ja pakkasta. 

Pakolliset kansallisromanttiset kuvat. Olin jo aiemmin värkkäillyt Pentin seuraksi tuollaiset karhun syntyruno-taulun, mutta nyt halusin tehdä siitä hieman vanhemman näköisen. Huuhkajan avustuksella siitä tulikin ihan kiva. Pentti kiittää. 

Alempi kuva on puolestaan Maaemuu, tai Luonnotar ihan huikeasta värityskirjasta! Keväällä bongasimme Tornion suomalaisesta kirjakaupasta. Pakkohan se oli ostaa. Kuvat ovat ihanan yksityiskohtaisia ja niitä on mukava väritellä. Tässä kun katselin googlesta muiden värittämiä kuvia, niin meillä on ihmeen värikkäitä kaikki kuvat. Synkeyttä täytyy kompensoida jotenkin. 

Kuva ihan Googlen kautta lainattu. Siitä vähän erikoisempi värityskirja kaikille kansallisromantikoille! 

Tässä häätyy lähteä kohta keskustaan, Janis tarvitsee murkinaa eli eläinkaupan kautta pilailupuotiin. Hukkasin edellisellä burleskikeikallani Huuhkajan valkoisen kasvomaalin joten sitä täytyy nyt sitten ostaa lisää. Krhm.