2018

En aio edes pahoitella pitkää taukoa! Töitä riittää eivätkä ne ikinä lopu kesken. Muu aika on mennyt töistä toipuessa, bleh. 

Marjutilla oli kiva haaste, pöllin sen siis törkeästi ;) 

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Hmmmm, vaikea valinta. Ehkä menen ja valkkaan ihastuttavan Anais Lunen! <3 Tavattiin Oulussa yhteisellä burleskikeikalla, ihanaa kun aikuisiällä voi vielä tutustua mielenkiintoisiin tyyppeihin.

2. Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?
Telttailin festareille

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
Naimisissa koko vuoden

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
Wackenin reissu, burleskikeikka / porukan pikkujoulut Luleåssa

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En laske pientä kinastelua riidaksi, joten en

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
En.

7. Oletko oppinut uusia taitoja?
Joo! Opin kutomaan sukan :3

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En.

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
God, no

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?Nääh

11. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Eipä tule mieleen

12. Kuoliko kukaan läheisesi?
Ohto-siili :(

13. Missä maissa kävit?
Saksa, Ruotsi

14. Mitä haluaisit vuodelta 2019 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2018?
Uuden aseman työpaikalla

15. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2018? 
2.8.2018 eli WACKEN

16. Vuoden suurin saavutuksesi?
ostin ihka oman auton!

17. ...ja suurin epäonnistuminen?
Olin aika monta kertaa ihan kakka vaimo. Ja ystävä.

18. Kärsitkö vammoista?
Niskat aina toimistotyöläisellä
 
19. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Hotelliviikonloppu Järvisydämeen

20. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Huuhkaja ja äite <3

21. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Huuhkaja, äite

22. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Lainanlyhennyksiin, laskuihin, bensaan

 23. Mistä innostuit eniten?
Kutomisesta ja kotona chillailusta

24. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi

25. ...lihavampi vai laihempi?
Sama.

26. ...rikkaampi vai köyhempi?
Rikkaampi.

27. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Lukenut ja rentoutunut

28. ...entä vähemmän?
Stressannut

29. Miten aiot viettää joulun?
Ei hajuakaan!

30. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
En mitään. Ei kannata ajatella semmosia. 

31. Rakastuitko vuonna 2018?
Rakastin joka päivä

32. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
0.

33. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
The 70's show, the Haunting of the Hill House

34. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Jjjjjep

35. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Kallen Päätalon Tammettu Virta

36. ...entä musiikillinen löytö?
Tribulation, uusi Amorphis. Skald, Danheim. Onhan näitä. Anna von Hausswolf.

37. Mitä halusit ja sait?
Haisuveden tuliaisiksi, haisuveden joululahjaksi. Mulla taitaa olla ongelma.

38. Mitä halusit, muttet saanut?
Uutta asemaa työpaikalla.

39. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Taisin tänä vuona katsoa Milkin. Se siis. 

40. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Kävin ulkona retkellä!

41. Ketä kaipasit?
Iskää ja äitiä, koirulia kotona Kittilässä

42. Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Huuhkaja, koti

43. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
Omat aivot, jos niillä olis ajateltu enemmän rentoutumista

44. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2018?
Trikoota ja nahkaa

45. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
Benedict Cumberbatch

46. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2018.
Meh. 

En jaksa enkä edes muista kuukausikohtaisia erittelyjä, mutta kokonaisuudessaan vuosi 2018 oli aika kiva paketti. Toki töitä saa painaa niin paljon kun vaan jaksaisi ja rahat valuu jonneki ihan muualle kuin kivoihin juttuihin, mutta semmostapa se on. Vuosi 2019, BRING IT ON!

Juhannus

Melkeinpä tuntuu, että aina kun saan aikaiseksi kirjoittaa, niin olen parhaillaan ollut käymässä kotona Kittilässä! Surullinen totuus kyllä on, että Oulussa elämä pyörii ihan töiden ympärillä, eikä sitä oikein mitään muuta sitten jaksa kuin illat huokailla sohvalla. Toisinaan tulee pelattua lautapelejä, kiinnostaisiko teillä saada esimerkiksi arvostelupostaus meidän pelatuimmista peleistä?

No, juhannuksena oltiin siis Kittilässä. Mentiin jo tiistaina, ja tein pari päivää etänä töitä Kittilän toimipisteeltä. Huuhkaja pystyy tekemään töitä mistä vaan, missä on netti joten hän sitten vietti pari päivää ihan rauhassa meillä kotona. Tosin vanhempieni Tellu-koira yritti parhaansa mukaan aiheuttaa häiriötä. Raukka on ihan tolkuttoman rakastunut Huuhkajaan :D

Juhannus oli kyllä sanalla sanoen rauhallinen, hyvää ruokaa, sopivasti juomaa ja mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä. Suomalaiseen tapaan saunottiin joka päivä ja vastat saivat kyytiä saunassa, ja sauna kunnon koivunlehtikuorrutuksen.

Tässä kello on n. 10 illalla, ihan käsittämätöntä :D Laavulla tuli istuttua paljon, nuotipuita hupeni varmaan puoli kuutiota juhannuksen aikana!

Isälläni on ärsyttävän paljon paikallistietämystä, jota hän panttaa itsellään ja joka tulee yleensä vahingossa esiin. Kittilässä sijaitsee kuulemma Suomen pienin tunturi Porkonen, jota lähdimme sitten porukalla valloittamaan. Tämäkin paikka on vaan sellainen, joka pitää tietää. Tienviittoja ei ole. Tellu oli tietysti matkassa mukana, ja meikäläisellä oli vaikeuksia pysyä perässä pienen ketterän pystykorvan viipottaessa pitkin louhikkoa.

Yläpuolella Kumputunturi, ja taisinkin aiemmin keväällä kirjoitella kelkkareissusta tunturiin. Tavoitteena olisi vielä kivuta tänä kesänä valloittamaan huippu, katsotaan riittääkö loma kaikkeen kivaan.

Lauantaina innostuimme äiten kanssa pyöräilemään, parikymmentä kilsaa maalaismaisemissa meni ihan hurahtamalla.

Loimutettu lohi on herkkua, vaan harmittavan ajanvievää kokattavaa. Nyt oikein varta vasten ehdotin äitelle, että loimutetaan lohta laavulla. Reilu pari tuntia meni, onneksi oli tarpeeksi lämmikettä laavulla. Lauantaina satoi melekein koko päivän, muutoin juhannuksen sää oli ihan kohtalainen. Sunnuntaina sää oli nin kiva, että saatoimme piipahtaa Pakasaivon saivojärvellä. Sielläkin on tullut käytyä aiemmin, reissusta taitaa olla parin vuoden takainen postaus.

Melkoista hifistelyä tämä loimuttaminen, isä oli askarrellut oikein tuommoiset telineet ja tulipalju osoittautui myös oikein käteväksi, tulta saattoi käännellä sopivaan suuntaan.

Mulla ei ole vielä lomasta tietoakaan, alkaa vasta tuossa  reilun 3 viikon päästä. Sitten suuntana onkin WACKEN! Viimeinkin!

Heräävän metsän tuoksu

Olen hiihtänyt taas tänä talvena aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Eli käytännössä joka Kittilän reissulla. Isällä on latuhöylä, ja lähimetsään saa näppärästi vedettyä 5 kilsan metsälenkin, jonka koirakin onnessaan rimputtelee seurana. Tosin nyt kun kevään edettyä on saatu oikein kunnon hankikanto, niin koirasta ei näkynyt kuin vilaus hännänpäästä silloin tällöin.

Nämä kuvat ovat tältä aamulta, ennen kuin ehdin ensimmäiselle jänkälle.

Tämä kuva on taas muutaman viikon takaa kun olin lomalla ja sain hiihtää JOKA PÄIVÄ! Ilme kertoo oleellisen.

Asia, johon kiinnitin tänä aamuna huomiota, oli metsän tuoksu. En tiedä, onko joku teistä kävellyt metsään aamulla kun on hyvin kylmää, hädin tuskin plussan puolella. Mutta se heräävän metsän tuoksu, joka puista nousee on aivan ihana. Tuoksu vie minut elävästi metsänistutusaamuihin, jolloin autolla kurvailtiin milloin minkäkin talvitien varteen hakkuun reunamille, ja hiljalleen auringonpaisteeseen heräilevä metsä lämpeni. Aamuinen muutaman plusasteen viileys vaihtui hiljalleen lähemmäs pariakymmentä astetta. Mutta tuo tuoksu tuli heti mieleeni, kun hiihtelin kevätauringon paisteessa ja yritin ehtiä kotiin ennen kuin aurinko nousisi kovin korkealle lämmittämään hyvin luistavan ladun liian pehmeäksi.

Pääsiäisenä olin tosiaan lomalla, ja ehdin mm.

- leipoa rieskaa
- vetää burleskikeikan pitkästä aikaa
- sain rutkasti tassuterapiaa
- luin
- pilkin
- askartelin riimut

Lähes puhdasrotuinen suomenpystykorva Tellu on kyllä koko perheen lellikki. Siellä se rimputtelee koko ajan irti, ja passauttaa koko porukkaa kun haluaa viiden minuutin välein käydä sisällä ja heti kohta taas ulos. Pitää kovasti mm. banaaneista. Suuttuu ja murisee, jos joku pieraisee. 

Olivia Occulto oli pitkästä aikaa irti, ja tässä olen herätellyt ajatusta uudelleenaktivoitumisesta burleskin saralla. Se on vaan niin kivaa! Miinuksena glitteri, jota on keikan jälkeen KAIKKIALLA. Isän parrassa, Tellun turkissa, u name it. 

Äite tekee maailman parasta rieskaa (luonnollisesti), ja mie osaan kyllä myös reseptin mutta apuvälineet puuttuivat. Pyysin isää askartelemaan minulle oman rieskapelkan, ja tästä tuli yksi suurimpia aarteitani. Kädensija on oikeasti äijin (isoisäni) isän tekemä tuohinen verkonkoho. Koholla on ikää n. 100 vuotta. 

Ostin pari vuotta sitten peräkottimyyjäisistä poronsarven, ja arvelin että lakkauksen takia se sopisi oikeastaan paremmin riimujen askarteluun. Nyt sain viimein aikaiseksi väsätä riimut, ja kolvaamisessa on yllättävän iso homma. Riimut ovat siis elder futharkeja. 

Kalaa ei tullut enempää kuin yksi kiiskin sintti, mutta pilkkimisessä tärkeintä onkin ulkoilma ja tietysti makkaranpaisto. 

Lauantaina läksimme Huuhkajan kanssa pienelle kelkkareissulle. Kotini sijaitsee kahden tunturin (Levi ja Kumputunturi) välissä, ja Kumputunturille on matkaa kelkalla reilu parikymmentä kilometriä. Pakkasimme reppuun makkarat ja kahvit, ja läksimme matkaan. Olen käynyt tuolla viimeksi joskus ihan pienenä tyttönä, ja oli tosi ihanaa pitkästä aikaa käydä noillakin selkosilla. Kesällä olisi toinen homma kiivetä tuonne päälle. Kyllähän tuolla kelpasi makkaraa paistaa. 

Täytynee tehdä oikein oma postaus tuosta rieskan paistamisesta, jahka tässä saan aikaiseksi!

Pikainen hei

Moro,

blogi on pyörinyt useammankin kerran mielessä. Mutta niin on paljon muutakin. Suunnittelin, että joulun aikoihin voisin syventyä pidemmäksi aikaa kirjoittelemaan kuulumisia, mutta sillä välin voisin olla pienesti ylpeä omasta julkaisustani:

TÄÄLTÄ

Tuossapa kiteytyy tämän syksyn fiilikset. Paljon ihania asioita on tapahtunut, mutta kaiken kaikkiaan hyvin raskas syksy. Sitä tuntuu olevan liikkeellä, eikö totta?

Loppuun muutama kuva, jotka kuvaavat mennyttä syksyä. Lupaan palata asiaan vielä ennen vuodenvaihdetta! Viimeinen rutistus ennen joulua, koittakaa jaksaa kaikki siellä :)

Tukan väri vaihtui mystisesti punaiseksi, tässä nyt mennään ainakin toistaiseksi. Kaikki värit kyllästyttävät nykyään :D

Ohto muutti takaisin Ouluun, ja viettää nyt eläkepäiviä minun luona <3

Tellu on riiviö ja hauskuuttaa isää ja äiteä Kittilässä alituisilla tempauksillaan. On se ihana koiru se :3

POLTTARIT

Juu eli vaikka virallisesti olemmekin jo naimisissa, on hääjuhlassa suoritettava seremonia meille se varsinainen merkkipaalu, kun lupaudumme toinen toisillemme läheisimpien ihmisten läsnäollessa. Siksipä minun ja Huuhkajan polttarit järjestettiin heinäkuussa. Enkä aavistanut _mitään_!

Olin ollut ihan vainoharhainen koko polttareiden suhteen, ja upeat kaasoni M ja A totisesti tekivät huippuduunia järjestäessään nämä pirskeet.

Koko homma starttasi siis näin:

Lauantaina viattomasti heräilin, ja Huuhkajan liihotteli keittiöön kokkailemaan mulle aamupalaa. Ihmettelin kyllä hieman, kun miekkonen syötti mulle valtavan aamupalan, jolla olisi jaksanut spartalainen sodassakin. Syötyäni ukko totesi menevänsä vessaan, ennen kuin lähdettäisiin käymään anoppilassa.

Pahaa-aavistamatta istuskelin kahvikupposen kanssa sohvalla, ja ovikello soi. Mietin että oisko joku naapuri tai Jehovan todistaja oven takana ja vilkaisin ovisilmästä. Näin reilut 150 cm pitkän ystäväni oven takana ja tiesin, että nyt se on menoa.

Aloin luonnollisesti itkeä heti, kun avasin oven :D Ensin täällä vallitsi pieni hallittu kaaos, kun keräilin tavaroitani kokoon kunnes pääsin ulos ovesta.

Autoon möngittyäni sain päähäni erittäin seksyn unimaskin ja pitkän karpalolonkeron, ja matka alkoi!

Siinä reilun 50 km:n automatkalla tuli autossa istuvien polttarisankarittarien kanssa tulikin sitten jaariteltua kaikki maan ja taivaan väliltä. Tehokasta!

Saavuimme Ylikiiminkiin järven rantaan, jossa meillä oli varattuna vastikään valmistunut ekomökki. Paikalla oli palju lämmitettynä, ja järven vesikin oli varsin uimakelpoista. Asetuimme taloksi ja kirsikkana kakun päällä pihaan kurvasi vielä oma ihana äiteeni ja Tukholmasta asti matkannut ystäväni. Itkuhan siinä taas tuli. :3 Kippisteltiin siinä skumpalla oikein!

Anoppi oli kokannut meille todella maittavaa Lapin Ukon keittoa, joka syötiin viimeistä pisaraa myöten. Ruokailun jälkeen hipsimme pihalle, jossa meitä jonkin ajan kuluttua huhuiltiin ensimmäisen aktiviteetin pariin. Paikan omistaja oli kasvitietouteen vihkiytynyt emäntä, joka laittoikin meidät kerämään erinäisiä horsmia niityiltä ja kertoi samalla kasvien hyvistä ominaisuuksista käytössä. 

Saavuimme lähes 100 vuotta vanhan saunan pihaan. Ennen saunaa paikan isäntä opetti meille oikeaoppisen vastan tekoa ja samalla valmistimme keräämistämme kasveista kaikkien varpaille sopivaa jalkakylpyä. Saunassa minua odotti odotetusti morsiamen mahtava istuin kaikkien kukkasten sekaan punottuine havuineen. Perinteiden mukaisesti saunassa pidettiin tolkutonta mekkalaa, kaaso loihe lausumahan pari valittua sanaa neidonkastista luopumisesta ja lopuksi sain huudella vanhat suolat pihalle pahan vihdan iskujen tahdissa :D Jauho- ja suolahieronnan jälkeen oli aika viskata hyvä vihta katolle, ja se jopa jäi sinne! Hyvää luvassa siis. 

Loppuillasta söimme hieman lisää, ja ehtoinen emäntämme ennusti meille riimuista. Oma riimuni oli:

Inguz : Fertility and new beginnings. This rune often signifies new life or a new phase of life and a new beginning. 

Että sellaista. Krhm. 

Seuraava aamu oli hieman tahmea, mutta kyseinen ilta oli helposti yksi elämäni parhaimmista! Kaikki eivät päässeet paikalle, mutta tiedän heidän olleen 100% hengessä mukana. Ja kohta on se odotettu juhla <3

Ps. Minun täytyy ehkä hommata itselleni riimukivet. 

Yhden treffeiltä tulleen mietteitä

Pitkästä aikaa! Yarrr. Eiku.

Tultiin juuri Huuhkajan kanssa treffeiltä. Tiedättehän, käydään syömässä ja leffassa. Yritys on noin kerran kuukaudessa käydä treffeillä, ja yleensä se kaava onkin juuri syöminen ja leffa koska a) tykätään syödä ruokaa ja b) tykätään hyvistä leffoista ja c) työnantajani sponssaa mulle Smartumeita joten somasti tulee käytettyä myös ne setelit! :D Okei tässä hiljattain käytiin myös Ranuan eläinpuistossa mutta se olikin spesiaalia.

Mitäs mulle on tapahtunut viime aikoina. En tiedä joko olen täällä aiheesta kertonut, mutta työsuhteeni vakinaistettiin tuossa kuukausi takaperin. Olen nyt kolmatta viikkoa uusissa tehtävissä pää täynnä uusia juttuja, mutta en valita. Ihanaa olla siinä pisteessä, jota tavoitteli 10 vuotta sitten. Halusin siis olla virkamies :D

Varattiin myös maistraatti, ja kuukauden päästä tähän aikaan olen jo rouva. Juhlat tosin juhlitaan vasta myöhemmin, mutta virallinen osuus on tosiaan ennen juhannusta. Perinteiset suomalaiset juhannushäät siis ^v^

Tässä olen pari kertaa jaksanut jopa panostaa naamaan ja vaatetukseen! Lähinnä silloin, kun ollaan lähdetty käymään viikonloppuna kaupoilla tms. Viikot oikeastaan napotan toimistossa farkuissa ja hupparissa. -_-

Kittilässäkin on tullut käytyä, pääsiäisen vietin onnellisesti enimmäkseen joen jäällä kaloja narraten. Sää ei ollut oikein suosiollinen, eikä kyllä Ahtikaan. Pihtasi saalista mutta ulkoilmassa oleilu ei mene koskaan hukkaan. Eikä karvalakissa hilluminen :3

 Ohto siinä päiväunilla. Mamman kaulakuopassa nukuttaa :D

Onnellinen on hän, joka karvalakin päähänsä pistää! Kyseisellä lakillakin on ikää varmaan 40 vuotta.

Mitäkäs muuta. Janis porskuttaa ihmeesti vieläkin, matoja popsi tässä sellaisella antaumuksella että sen perse kasvoi ihan hillittömän suureksi. Nyt sitten taas taukoa jottein vallan räjähdä. Olen myös sisustanut, koukuttunut Netflixin Anne with an E-sarjaan, katsonut viimeinkin kaikki Pirates of the Caribbeanit ja nyt juuri treffeillä sen viimeisimmänkin.

Olen myös tehnyt huikeita korulöytöjä lähinnä Kalevalakorujen muodossa ja käynyt rienaamassa Steelfesteillä. Itse asiassa täytyy todeta että olen joko vanhentunut, viisastunut tai molempia, koska itse asiassa festit menivät aika rauhallisissa merkeissä ja sunnuntaina huristelinkin jo ihan vaivatta autolla. Tosin ilmastointi kenkkuili perjantaina menomatkalla, ja alkoi toimia vasta 30 kilometriä ENNEN Hyvinkäätä. :D

 Viehättävästi siinä voimia kerää hän. Olipas muuten epämiellyttävä makuelämys tuo beef jerky. Ihan kuin olisi pistellyt pussitettua pierua suuhunsa! Taidan jatkossakin pitäytyä kuivatussa hirvessä.

Kalevalan Loitsu- sarja oli jostain syystä minulle ennen tuntematon, ja satuin ihan Googlessa törmäämään siihen. Ei muuta kuin kiivasta huutelua facebookin kirppikselle ja saman päivän aikana tein kaupat kaikista näistä.

Eli eipäs mulle elämään ihmeitä! Töitä paljon, rakkautta enemmän ja huvituksia sopivasti. Mitäpä sitä ihminen muuta?

Jos sen kesän nyt alkajaisiksi.

Viime aikoina

...olen ollut saikulla.

Kun astmaoireet olivat jo viidettä viikkoa pahentuneet ja mitään järjellistä selitystä ei löytynyt, eikä steroidit tai kortisonit alkaneet purra, työterveyslääkäri laittoi minut sitten sairaslomalle. Täällä sitä sitten ollaan.

Olen nyt rampannut verikokeissa ja epäilyjä on aina mykoplasmasta hinkuyskän jälkimaininkeihin tai sisäilman ongelmiin, mutta katsotaan nyt. Nyt koitan ottaa rauhassa ja antaa kortisonien purra kunnolla.

 Niinpä olen sitten haahuillut kämpillä Huuhkajan riihipaidassa ja villasukissa. Niissä tuntuu pelkästään olevan jo parantava ja rentouttava teho.

Äite ilahdutti sairaslomalaista ja lähetti kirjoneulepuseron, jota hän on kutonut viimeiset 3 kuukautta ja katkonut ties kuinka monet puikot! Mutta tämä on juuri täydellinen, ja käytännössä ikuinen jos sitä huoltaa oikein. Ihana <3

 Viime aikoina ollaan Huuhkajan kanssa toden teolla innostuttu lautapeleistä. Tässä lähistöllä Oulussa olikin toissaviikonloppuna oikein tapahtuma, joka keskittyi lautapeleihin (Maracon), ja siellä käytiin pelaamassa kavereiden kanssa erä Thunderstonea. On muuten hyvä peli, suosittelen. Täytyisi itsekin ostaa kyseinen peli. Tässä on kuitenin LotR-nörttien pakollinen hankinta, War of the Ring. Paikallinen lautapelikauppa pystyi onneksi toimittamaan sen meille, ja sinne on vielä tulossa tilauksesta myös LotR-korttipeli. Voin onnellisesti hautautua kotiin ja nörtätä! Tosin isompi pöytä tarvittasiin, War of the Ringia joutuu pelaamaan helposti 4-5 tuntia ja siinä ehtii selkä mennä tosi kipeäksi.

 Ostin myös ainoan oikean paidan kotiseutupaidat-nimisestä nettikaupasta. Muita todella cooleja paitoja olivat ainakin Keminmaa ja Raahe.. :D

Joku päivä jaksoin jopa laittautua, ja kävimme Huuhkajan kanssa kaupungilla. Tuntui pitkästä aikaa ihmismäiseltä!

Tänään olen:

- syönyt isosti aamupalaa
- katsonut ihan liikaa Sinkkuelämää (ajatelkaa, ensi vuonna ekoista jaksoista tulee jo 20 vuotta)
- värjännyt hiukseni ensimmäistä kertaa hennalla ja tälläkin hetkellä istu kelmu päässäni haisten joko teeltä tai lehmänläjältä, en osaa oikein päättää kumpaa enemmän

Olipa kerran

Vaihtoehtointiaani, jolle sitä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista!

Olen ehtinyt olla Delta-Autossa töissä 1,5 kuukautta ja taas vaihtuu työpaikka. Aloitan 14.11. Kelalla toimeentulotuen puolella täysin uusissa mutta viimeinkin oman alan tehtävissä. Olen suoraan sanottuna ihan laittoman innoissani, viimeinkin kunnollinen duuni kunnon palkalla johon mulla on koulutus. Tunnen itseni lottovoittajaksi :3 Asiat alkavat sujua siis viimeinkin loppukesän vastustelujen jälkeen. 

Huuhkaja on viikot poissa kotoa koulutuksensa takia, ja mie olen viime aikoina linnottautunut neljän seinän sisälle uskaltamatta poistua pimeän aikaan kotoa. Syy? Nämä helvetin klovnit. -_-' Mie siis ihan tosissani pelkään, ja kun piti lähteä töihin aamulla ensimmäisenä mietin vain että ei jumalauta mun pitää poistua kotoa tuonne pimeään jossa niitä voi olla. Että aika hankalaa alkoi olla pelkästään töissä kulkeminen. Illalla ei puhettakaan, että lähtisin minnekään yksin. Sydänpysähdys olisi varmaan ihan odotettavissa, jos tämmöinen pelle yhtäkkiä minun tielle eksyy, en pysty äkkiseltään mitään kamalampaa kuvittelemaan. Toivottavasti ilmiö menee nopeasti ohi, jotta uskallan taas poistua kotoa muulloinkin kuin päivänvalon aikaan. 

Tosiaan mulla nyt on tässä kolmisen viikkoa ihanaa joutoaikaa, jonka ajattelin viettää ihan vain olemalla ja psykologiaan hautautumalla. Ensi viikon vietän kotonani Kittilässä, jossa onkin jo ensilumet maassa. Parasta <3 

 Syön nykyisin myös aika megalomaanisia aamiaisia. Luin äskettäin Hikikinkun aika mielenkiintoisen postauksen kuitujen merkityksestä painonhallinnan ja hyvinvoinnin suhteen, ja päädyin aamiaisella nautittavaan kuitupommiin. Voin sanoa, että olo on kyllä ollut hyvä, ei turvota ja...maha toimii. :D

Ja tätä. Juuri aloitin kahlaamaan lempiaiheeni eli neuropsykologian kirjoja läpi. Kasvatuspsykologia oli myös todella mielenkiintoista. Vahinko vain, että työt ja House söivät todella tehokkaasti opiskeluaikaa- ja intoa...

Syksy näyttää olevan todella kiireinen, melkein joka viikonloppu on jotain suunniteltuna. No viimeistään jouluna on sitten aikaa rauhoittua. Olemme varmaankin joulun Kittilässä, siellä on ainakin lunta ja pakkasta. 

Pakolliset kansallisromanttiset kuvat. Olin jo aiemmin värkkäillyt Pentin seuraksi tuollaiset karhun syntyruno-taulun, mutta nyt halusin tehdä siitä hieman vanhemman näköisen. Huuhkajan avustuksella siitä tulikin ihan kiva. Pentti kiittää. 

Alempi kuva on puolestaan Maaemuu, tai Luonnotar ihan huikeasta värityskirjasta! Keväällä bongasimme Tornion suomalaisesta kirjakaupasta. Pakkohan se oli ostaa. Kuvat ovat ihanan yksityiskohtaisia ja niitä on mukava väritellä. Tässä kun katselin googlesta muiden värittämiä kuvia, niin meillä on ihmeen värikkäitä kaikki kuvat. Synkeyttä täytyy kompensoida jotenkin. 

Kuva ihan Googlen kautta lainattu. Siitä vähän erikoisempi värityskirja kaikille kansallisromantikoille! 

Tässä häätyy lähteä kohta keskustaan, Janis tarvitsee murkinaa eli eläinkaupan kautta pilailupuotiin. Hukkasin edellisellä burleskikeikallani Huuhkajan valkoisen kasvomaalin joten sitä täytyy nyt sitten ostaa lisää. Krhm.