Vaihtoehtointiaani

Vaihtoehtointiaani

Wednesday, 26 July 2017

POLTTARIT

Juu eli vaikka virallisesti olemmekin jo naimisissa, on hääjuhlassa suoritettava seremonia meille se varsinainen merkkipaalu, kun lupaudumme toinen toisillemme läheisimpien ihmisten läsnäollessa. Siksipä minun ja Huuhkajan polttarit järjestettiin heinäkuussa. Enkä aavistanut _mitään_!

Olin ollut ihan vainoharhainen koko polttareiden suhteen, ja upeat kaasoni M ja A totisesti tekivät huippuduunia järjestäessään nämä pirskeet.

Koko homma starttasi siis näin:

Lauantaina viattomasti heräilin, ja Huuhkajan liihotteli keittiöön kokkailemaan mulle aamupalaa. Ihmettelin kyllä hieman, kun miekkonen syötti mulle valtavan aamupalan, jolla olisi jaksanut spartalainen sodassakin. Syötyäni ukko totesi menevänsä vessaan, ennen kuin lähdettäisiin käymään anoppilassa.

Pahaa-aavistamatta istuskelin kahvikupposen kanssa sohvalla, ja ovikello soi. Mietin että oisko joku naapuri tai Jehovan todistaja oven takana ja vilkaisin ovisilmästä. Näin reilut 150 cm pitkän ystäväni oven takana ja tiesin, että nyt se on menoa.

Aloin luonnollisesti itkeä heti, kun avasin oven :D Ensin täällä vallitsi pieni hallittu kaaos, kun keräilin tavaroitani kokoon kunnes pääsin ulos ovesta.



Autoon möngittyäni sain päähäni erittäin seksyn unimaskin ja pitkän karpalolonkeron, ja matka alkoi!

Siinä reilun 50 km:n automatkalla tuli autossa istuvien polttarisankarittarien kanssa tulikin sitten jaariteltua kaikki maan ja taivaan väliltä. Tehokasta!

Saavuimme Ylikiiminkiin järven rantaan, jossa meillä oli varattuna vastikään valmistunut ekomökki. Paikalla oli palju lämmitettynä, ja järven vesikin oli varsin uimakelpoista. Asetuimme taloksi ja kirsikkana kakun päällä pihaan kurvasi vielä oma ihana äiteeni ja Tukholmasta asti matkannut ystäväni. Itkuhan siinä taas tuli. :3 Kippisteltiin siinä skumpalla oikein!

Anoppi oli kokannut meille todella maittavaa Lapin Ukon keittoa, joka syötiin viimeistä pisaraa myöten. Ruokailun jälkeen hipsimme pihalle, jossa meitä jonkin ajan kuluttua huhuiltiin ensimmäisen aktiviteetin pariin. Paikan omistaja oli kasvitietouteen vihkiytynyt emäntä, joka laittoikin meidät kerämään erinäisiä horsmia niityiltä ja kertoi samalla kasvien hyvistä ominaisuuksista käytössä. 





Saavuimme lähes 100 vuotta vanhan saunan pihaan. Ennen saunaa paikan isäntä opetti meille oikeaoppisen vastan tekoa ja samalla valmistimme keräämistämme kasveista kaikkien varpaille sopivaa jalkakylpyä. Saunassa minua odotti odotetusti morsiamen mahtava istuin kaikkien kukkasten sekaan punottuine havuineen. Perinteiden mukaisesti saunassa pidettiin tolkutonta mekkalaa, kaaso loihe lausumahan pari valittua sanaa neidonkastista luopumisesta ja lopuksi sain huudella vanhat suolat pihalle pahan vihdan iskujen tahdissa :D Jauho- ja suolahieronnan jälkeen oli aika viskata hyvä vihta katolle, ja se jopa jäi sinne! Hyvää luvassa siis. 

Loppuillasta söimme hieman lisää, ja ehtoinen emäntämme ennusti meille riimuista. Oma riimuni oli:

Inguz : Fertility and new beginnings. This rune often signifies new life or a new phase of life and a new beginning. 

Että sellaista. Krhm. 

Seuraava aamu oli hieman tahmea, mutta kyseinen ilta oli helposti yksi elämäni parhaimmista! Kaikki eivät päässeet paikalle, mutta tiedän heidän olleen 100% hengessä mukana. Ja kohta on se odotettu juhla <3

Ps. Minun täytyy ehkä hommata itselleni riimukivet. 

Saturday, 15 July 2017

Joitain hääperinteitä, jotka näkyvät meidän häissämme

Heippasta pöö!

En tiedä, tiedättekö te, mutta mie käytän sana "pöö", kun puhun naisten genitaaleista. Joten lasten käyttämä pelottelu "PÖÖ!" saa meikässä melkoiset hirinät aikaiseksi...

Ajattelin tosiaan esitellä jotain vanhoja kansanperinteitä häihin liittyen, joita olen aikonut poimia meidän häihimme. Vieraille valotetaan muutamia perinteitä pöytäinfojen muodossa, joten he voivat yrittää bongata tai arvuutella mukaan tuotuja perinteitä niiden perustella. Hääjuhlamme järjestetään siis näin jälkikäteen, juridinen vihkiminen hoidettiin jo ennen juhannusta. Säästimme valat ja henkilökohtaisemman seremonian hääjuhlaan. Niistä tulee meidän näköisemme juhlat kaikkien läheistemme kanssa. 

1. Onnen turvaamiseksi suomalainen morsian on ennen aikaan voinut piilottaa poveensa tai vasempaan kainaloonsa saippuaa, elohopeaa, villaa, tulukset, viljaa tai leipää. Nämä pienet taikaesineet lisäsivät onnea ja sopuisuutta tulevassa avioliitossa.

2. Hopean onnea tuottavaan taikaan on aikanaan uskottu myös Suomessa. Suomalaisessa perinteessä sulhanen laittoi hopearahan oikean kantapään alle kenkään ja morsian vasemman kantapään alle häiden ajaksi. Tämän uskottiin turvaavan paria riitelyltä avioliitossa.

3. Sulhastalon pihapiirissä saattue otettiin Karjalassa vastaan palavilla olkilyhteillä, jotka edustivat puhdistavaa tulta. Morsian nostettiin tyynylle, matolle tai kannettiin sisään tupaan. Morsiamen jalat tai helmat eivät saaneet koskea ovenkulmiin tai kynnyksiin. Anoppi ripotteli parin päälle ohraa hedelmällisyyden merkiksi. Morsian uhrasi rahaa kodinhaltijalle, jotta talo ottaisi hänet hyvin vastaan. Myös sulhasen vanhemmat siunasivat parin.

4. Ennen lähtöä kirkkoon morsian istutetaan täysissä juhlavaatteissaan ruokapöytään lähimmäs ulko-ovea. Sitten morsiamelle tarjotaan kolme viinaryyppyä. Tämän tain tarkoitus on irrottaa neito lapsuudenkodistaan, mitä ulko-ovea lähellä ja päällysvaatteet päällä ateriointi symboloi. Kolminkertaiset viinaryypyt takasivat sen, ettei morsiamelle tullut miehelässä koti-ikävä.

5. Kun viimeinen ateria ennen vihkimistä on kotona syöty, katkaisee morsian lusikkansa ja heittää sen oven suuhun. Tämä symboloi lapsuuden ajan päättymistä ja uuteen säätyyn siirtymistä.

6. Viimeisen aterian jälkeen morsiamen noustessa pöydästä, kaaso kaataa morsiamen tuolin nurin. Nyt avioon menevä on lopullisesti heitetty ulos neidonkastista.
7. Erotessaan hääparista ennen hääyötä täytyy bestmanin läimäyttää morsianta pakaroille. Jos läimäytys menee poikittain pakaroiden päälle, on ensimmäisenä vauvana tulossa poika. Jos taas pitkittäin, niin tyttö.
Tänä aamuna tuo sulhanen siis vietiin viettämään polttareita! Minun vuoroni tulee vielä, ihan hirvittää. Yllätys onnistui kyllä täydellisesti, kunpa olisin saanut ikuistettua sen ilmeen, kun poloinen tajusi, mistä on kysymys....