Not all those who wander are lost

Nyt kuulkaas murut! Luvassa semmonen kuvapläjjäys notta Ristus. Kokosin tähän minun ja Huuhkajan koottuja seikkailuja tässä reilun vuoden ajalta. Ukko olkoon suopea hälle, joka tämän postauksen loppuun asti selviää.

Kuvat ovat valitettavasti kännykällä räpsittyjä mutta hei, onpahan edes jotain, mitä näyttää!

 Seurustelumme alkuaikoina oli jo selvää, että molemmat olemme varsinaisia muinaisuushörhöjä. Huuhkajakin itseasiassa aikoinaan arkeologiaa opiskellut ja mie muuten vain hurahtanut. Torniosta ei ollut pitkä matka Ruotsin puolella Saivaaraan, jossa on aikoinaan silloisen meren rannalla sijainnut kylä. Nyt kylä on rekonstruoitu 80-luvulla tapahtuneen löytymisensä jälkeen, ja se onkin ehdottomasti vierailun arvoinen paikka! Vinkki; ota mukaan rutkasti OFFia. Niinku litroittain.

 Välikevennyksenä minun jokakesäinen työlook. Taimia ja silleen.

 Olen siinä mielessä onnellinen paskiainen, että kotini sijaitsee keskellä Lappia, josta ei ole pitkä matka Taatsin seidalle. Kyseessä on koko Lapinmaan tunnetuin ja suurin seida, jonne matkattiin aikoinaan hyvin pitkien matkojen takaa. Seitakivi kohoaa useita metrejä rannasta, ja sen juurella on helvetinjärvi. Vastarannalta kuulimme petolinnun, varmaankin jonkin haukan, poikasten rääkymistä. Olo oli kovin pyhä.

Kuvasimme ystäväni bändiprojektia varten. Ei siitä sen enempää :D

Lähellä kotiani virtaa joki, jonka jäätä pitkin kelkkailimme (mie ajoin!) keittämään nokipannukahit läheiselle laavulle. Siellä Huuhkaja törmäsi joihinkin ala-astetuttaviinsa! Miettikää, keskellä perämettää.

 Kemijärvellä on edelleen pystyssä vanhalla natsien varuskunta-alueella ruumiskellari. Tunnelma on vähintäänkin kolkko, mutta paikka ehdottomasti vierailun arvoinen. Paikalla on myös vanhan sairaalan sekä muiden vanhojen rakennusten raunioita. Pitäisi mennä tonkimaan metallinpaljastimella. Sitäkin muuten kokeiltiin kesällä! Lapin suurnoidan, Päiviön asuinsijat ovat n. 500 metrin päässä kotitalostani, ja sinne suuntasimme isäni ja Huuhkajan kanssa. Löysimme lähinnä vanhoja nauloja, vaikka tarkoituksenani oli etsiä tätini lapsena hautaamaa kaulaketjua. Naulat olivat kuitenkin peräisin ilmeisesti vanhasta puukatiskasta. Kentien jopa Päiviön itsensä? Lähellä kyseistä paikkaa on myös pieni seidakivi, ihan kotijärveni rannoilla! Huikeaa <3

Mikaelin keskiaikainen kirkko Keminmaalla oli myös tällaisen pakanan mieleen. Kirkon lattiaan on asetettu näkösille papin, Rungiuksen muumio. Muumion toinen käsi on kadonnut 1800-luvulla, mutta se on silti varsin näyttävä ilmestys, kuten koko kirkko alkuperäisine kastemaljoineen ja seinämaalauksineen. Rungiuksen kerrotaan saarnanneen, että mikäli hänen sanansa ovat valetta hänen ruumiinsa katooa. Tästä ilmeisesti ollaan sitten aikoinaan jotain päätelty...

 Nämä kuvat ovat Kolarin puolelta, Pakasaivon saivojärveltä ja Kirkkopahdan seitakiveltä. Vaikuttava paikka, ei voi muuta sanoa, Kallioilla on runsaasti tilaa ja mahdollisuus virittää vaikka pieni nuotio. Siellä voisi vaikka nukkua teltassa yön! Molemmilla seidoilla, joissa olemme käyneet oli uhrattu pieniä esineitä, yleensä sarvia tai kolikoita. Itse jätin Kirkkopahdalle olutta ja Taatsiin pienen rannekorun.

Juhannuksen tienoilla vierailimme suurpetokeskuksessa (kävin myös pienen Karhunkierroksen, mutta valitettavasti en löytänyt yhtään kuvaa :<) katselemassa karhuja ja muita viehkoja eläimiä. Susia olen nähnyt töiden puolesta aiemminkin, mutta karhut olivat uusi tuttavuus. Appelsiinit maistuivat. ^^

 Nämä kuvat ovat Oulun läheltä Kiimingistä, Koitelinkoskelta. Kiva pieni päiväreissu, jos haluaa vaikkapa paistella makkaraa upeassa ympäristössä.

 Tämä kuva taas on Isoniemestä, Haukiputaalta. Siellä sijaitsee yksi monista alueen jatulintarhoista.

Loppuun vielä jonkinlainen Futhark-riipustus, jonka Huuhkaja väkersi. Yhdistyneenä meidän nimikirjaimet. Harkitsen tätä tatuoinniksi vihkisormuksen alle, olisi sitten aina sormus mukana vaikka joutuisi joskus vaikka töiden takia ottamaan pois :3

 Kuvaa klikkaamalla hieman postaukseen sopivaa musiikkia. Kiitos kun jaksoit tänne asti! Olkoon Ukko sinulle suosiollinen!

Mieki olen kaunis

Yksi syy siihen, miksi nykymedia minnuu niin ahistaa on tämä jatkuva ihanteiden tuputtaminen, ja se miten ihan tavalliset ihmiset joutuu muutenki hektisen ja stressaavan elämän keskellä painimaan vielä ulkonäkö- ja muidenki suorituspaineiden kurimuksessa.

Jos joku ei lukijoista tienny, niin mie ite olen sairastanu syömishäiriötä 12-vuotiaasta 20-vuotiaaksi. Se on pitkä aika vihata itseään 24/7. Jotenki selvisin. Edelleenkään mie en tiiä, mitä kaikkia tuhoja se jatkuva laihduttaminen on minun keholle tehny. Pituus mulla jäi 10 senttiä ennusteesta luultavasti siksi ku olin aliravitsemustilassa siinä kriittisessä kehitysvaiheessa. Vastikään kävin sydänfilmissä, jossa todettiin ensimmäisen asteen johtumishäiriö, joka täytyy muistaa mainita lääkitysten yhteydessä ja muutenki siihen ei ole oikein parannusta.

Mulla on tallessa vielä vanhoja kuvia siltä ajalta, kun ensimmäisen kerran asuin Oulussa ja viimeinki sain apua. Edelleenki lämmöllä muistelen lukioaikaista terveydenhoitajaa (jolle muuten justiin laitoin Facebookin kautta viestiä <3), joka varmaan sai minut jotenki pysymään järjissäni kun jaksoi oikeasti kuunnella ja otti tosissaan. Siihen mennessä kaikki kittiläläiset "ammattilaiset" tuumas että se on sitä murrosikää. Niinpä niin.

Olin pienenä aika soma piika, touhukas ja tosi omapäinen. Äite oli silloin ajatellu, että tuota tyvärtä ei mikään lannista.

Syy, miksi mie kaiketi sairastuin oli varmaan sitte yläasteella pahentunut koulukiusaaminen. Olin vuotta nuorempi muita, koska minut siirrettiin suoraan ykköselle kun olin käyny kaks viikkoa eskaria. Olisin pärjänny kaks vuotta vanhempien kans samalla luokalla. Nykyään minusta se on aika hieno juttu mutta silloin se oli kauheaa. Varsinki kaikkien muiden mielestä. Se, että mie olin nuorempi ja parempi niin monessa aineessa oli viissiin liikaa. Luulin, että jos olisi laiha ja nätti niin minut sitte hyväksyttäis mutta ei se ihan niinkään menny. Piti silti yrittää ja yrittää vielä olla vanhempi ku muutki eli käyttää alkoholia ja tupakkaa ihan liian aikaisin. 

Nykysin ne kiusaajat on aika nollia ja mie kuitenki maisteriksi valmistunu hyvännäkönen nuori nainen. Että imekää sykkivää, sanon mie. 

Kaikki nämä kuvat on ajalta, jolloin olin huonoimmassa kunnossa ikinä. Siltä se varmaan näyttääki, ei ollu kovin hilpeä olo. 

Se, miksi mie haluan nämä kuvat näyttää ja asiasta kirjoittaa, on se että minusta kenelläkään ei ole tasan mitään oikeutta sanoa yhtään mitään kenenkään toisen ulkonäöstä. Mieltymyksiä on yhtä monta ku meitäki tällä planeetalla eli aika helvetisti. Mutta jokaisen keho on oma, ja vain sillä ihmisellä itellään on oikeus sanoa mitään omasta kropastaan. Minusta kaunis ihminen on se, joka hyväksyy itsensä ja vartalonsa. Kaunis ei ole yhtä kuin kivikovat absit tai vako reisien välissä, tai jäätävän iso pylly, vaan kaunis on yhtä kuin itsensä hyväksynyt ja ylväästi kantava ihminen. Tiedän todella monta kaunista naista, jotka eivät ole sieltä hoikimmasta päästä. Ja toisaalta tiedän taas todella kauniita hoikkia naisia, jotka eivät tykkää itsestään yhtään. 

Burleski auttoi minua tosi paljon. Se on opettanut mulle sen, että minun keho on minun oma, arvokkain omaisuuteni. Toista ei tule. Siksi sille kannattaa olla armollinen, ja huoltaa sitä hyvin. Se tekee niin paljon sinun puolesta. Semmoisiakin asioita, joita ei arjessa tule ajatelleeksi. Jalat kantaa Pokemonien perässä, kädet kannattelevat kameraa ja näppärästi valmistavat makoisaa ruokaa. Suu hymyilee ystävien kanssa. 

Minusta on käsittämätöntä, että se keho mikä olis ollu 10 vuotta sitten normaali, on nyt ällöttävä ja itsekuriton ihmisenkuvatus. Oletuksena nykyisin on, että jokaisen ihmisen TÄYTYY treenata itsensä tikkiin kuntoon ja vetää sitä rahkaa vaikka naama irvessä. En mie halua. Mie mieluummin venyttelen, joskus uin ja joskus vedän jonku näppärän kotitreenin. Ihan vain siksi, että haluan ylläpitää minun kropan toimintakykyä. En siksi, että tavoittelisin mitään ihannetta vaan koska haluan vetristää toimistotyön rapauttamaa selkää. Ja koska venyttely on ihanaa. En enää koskaan halua vetää lenkkiä vain siksi, että on PAKKO vetää se lenkki ja suorittaa. Siinä mennään metsään, jos liikunta ja kehonhuolto on vain välttämätön paha. 

Joten, muistappa sieki että olet ihana ja kaunis. Just tuommosena. Jos mulla on huono päivä, niin Huuhkaja muistaa aina kertoa miten söpö mie olen aamulla tukka pystyssä ja hampaat pesemättömänä. Se on rakkautta se. Pus <3 

Hassu täydennyspostaus

Löysin tämmöisen! Hahaa

En ymmärrä.. ihmisiä, jotka laittavat juuston päällimmäiseksi leivälle. Rienausta.

Seuraavaksi ajattelin... lähteä valumaan bussipysäkille, tiedossa työntäyteinen viikonloppu Helsingissä

Viime aikoina... olen stressanut itseni melkein hengiltä. Kehoni oireilee tähän jatkuvalla närästyksellä, joka kestää parhaimmillaan usean päivän. 

En osaa päättää... jäätelömakujen välillä. Usein turvaudun vanhaan ja tuttuun lakristiin :3

Noloa myöntää, mutta... kaivan nenääni. Ja pidän siitä.

Viikko sitten... tulevaisuus näytti ihan erilaiselta!

Kaikista pahinta on... nykyinen ikä, jolloin tuntuu että pitäisi olla jo naimisissa, lapsia hankkimassa ja asunnonomistaja

Muistan ikuisesti.. ensitreffit Huuhkajan kanssa. Oltiin Finntrollin keikalla ja se sai multa muistoksi eeppisen krapulan ^^

Salainen taitoni on... asiakaspalvelu. Ei uskois. 

Jos saisin yhden toiveen, se olisi... Oma pieni liike Oulussa, jossa saisin myydä kaikkia ihania suomalaisia tuotteita, erityisesti lappilaisia

Minulla on pakkomielle... korjailla kielioppivirheitä

Päivän paras juttu... kun huomasin, että meidän bussipysäkiltä pääsen suoraan linja-autoasemalle!

Söin tänään... karmean einesaterian.

Ärsyttävintä on.. kielellä naksuttelu. Sekä Huuhkaja että minun pikkuveli harrastavat tätä minua riipivää ääntelyä.

Tekisi mieli... jäädä vain kotiin.

Minusta on söpöä... kun Ohto juo vettä ^^ tai pieraisee.

Hävetti... kun lähetin nykyiselle pomolleni tekstarin, jonka piti mennä tulevalle pomolle. Hups.

Olenko ainoa jonka mielestä... MTV:n roskaohjelmat ovat ihan ässäviihdettä?

Mörrimöykystä burleskidiivaksi

Hei ihanat!

Olin eilen burleskikeikalla Oulun Setan erotiikkabileissä Rummer's Clubilla (jotka tosin itse nimesin dildobileiksi, haha), ja ajattelin että tässäpä oiva tilaisuus valottaa vähän minun valmistautumisrutiineja teille lukijoillekin.

Olo oli todella ei-hehkeä, olin aiemmin käynyt työhaastattelussa ja olin väsynyt, nälkäinen ja päänsärkyinen. Vaan ei auta, naisen on tehtävä mitä naisen on tehtävä joten suihkun kautta pynttäytymään.

Jossain vaiheessa huomasin, ettei mulla ole ollenkaan piilolinssejä, mutta se ei toisaalta haitannut, silmälasit sopivat ihan kivasti illan numerooni.

Lähtötilanne, räjähtänyt ja väsähtänyt eukko. Kuva liittyy omaan henkilökohtaiseen kampanjaani, jossa haluan julkaista somessa muitakin kuvia itsestäni, kuin niitä superisti viilattuja ja kauniita. Koska kukaan ei ole aina parhaimmillaan.

Sitten lähdetään pakkeloimaan. Lavalla meikkien täytyy olla ihan törkeän vahvat, jotta ne näyttävät yhtikäs miltään yleisöön. Enemmän on enemmän, ja glitterissä ei voi säästellä. Mulla käy sääliksi kaikkia järjestäjätahoja, koska takahuone on aina kuorrutettu glitterillä ja paljeteilla. Tirsk :D

 Täsmäaseet! Vasemmalta oikealle NYXin Matte Lipstick (sävy Transylvania), Urban Decayn primer, Nyxin täydellisen tumma huultenrajauskynä, Make Up Storen huulipuna (sävy Black Orchid) ja Make Up Storen luomiväri (sävy Pollution). Huulille eksyi eilen Make Up Storen puna.

Luomiväripalettini on itse täydellisyys, Urban Decayn herkullinen Naked Smoky. Kaiken jämäyttää paikoilleen Urban Decayn All Nighter setting spray.

Sitten päästään tähän vaiheeseen. Tukka kiharrettu (itse asiassa en ole vieläkään jaksanut alkaa sitä setvimään) ja sellaiset vaatteet päälle, jotka voivat olla esillä ennen esitystä. Noin puoli tuntia ennen showtimea on aika siirtyä bäkkärille liimaamaan paikoilleen tasselit (jotka itselläni pysyvät paikoillaan Grimasin partaliimalla) ja vaihtamaan vaatteet.

Sitten mentiin! Oli kivaa, yleisö tykkäsi ja sai jutella tosi paljon jälkeenpäin hurmaavien ihmisten kanssa. Oululainen Kinky Carnivalin porukka oli myös paikan päällä, ja kyseiset leidit ovatkin ensi viikonloppuna myös lavalla, samassa paikassa. Teemana populaarikulttuuri, ja itselläni niin harmittaa etten pääse paikan päälle koska olen Helsingissä töissä, nyyh.

Tällaista! Jossain vaiheessa täytyisi päästä esittelemään hieman erästä vaaterykelmää, joka eilenkin päätyi päälleni. Kyseessä on Lip Servicen vanhempi ja jo harvinaiseksi käynyt mallisto, jota olen metsästänyt ebaysta ja enää puuttuu oikeastaan pitkä mekko. Siitä kuitenkin myöhemmin lisää.

Black metal goat 666

Otsikko viitannee tähän tämänpäiväiseen trve kvlt-asuun sekä herkulliseen lounaaseen!

Kuten tiedättekin, oon Kemissä töissä ja siellä työvaatteet ovat vähintäänkin...ei minun tyylisiä. Näytän Tuutikilta työvaatteissa. Siispä aina kun tulen Ouluun omien ihanien vaatteideni luo olen aina ihan intopiukeana pukeutumassa kivasti.

Huuhkaja ystävällisesti suostui kuvaamaan päivän asun ^^

Päivän asussa mukana fetish-henkinen liehumekko Etsystä, Actual Painin Baphomet-leggingsit, tuollainen huivihuppu Raven Chant Designilta ja kengät kirpputorilta. Oikein kiva asu, tykkäsin ite kovasti.

Asu kun sattui olemaan tämmöinen viimeisen päälle bläk medl, niin täytyypä jakaa heti myös linkki astetta kovempaan biisiin (sillähän ei tietenkään ole asian kans mitään tekemistä, että kyseessä on Huuhkajan bändi,haha!) MÖRKÖMUSSIIKKIA HUI!



Kun tuli puhe siitä vaatekaapista, tässä tää henkarikaappi. Peruskuteet ovat sitten toisessa. Hups :D

Kotia ku pääsin vaihdoin vielä vähän kevyempää päälle. Huuhkaja ainakin tykkäsi kotiasusta :D

Tosiaan se vuohilounas. Oulussa kun lähtee tyttöjen kesken juoruilemaan ja syömään, päätyy luonnollisesti Kauppuri vitoseen. Täällä minun vakio on vuohenjuustoburgeri, pienet (eivät muuten ole pienet!) ranut ja Cokis lasipullossa. Piece of heaven. Kiitos Karo kuvasta! Ja kaikki muutekin ihanat emännät seurasta, tulipas tarpeeseen vähän räkättää akkain kesken.

Tässä yhtenä päivänä käveleskelin Kemin kämpiltä sisäsatamaan tarkoituksenani pyytää vähän Pokemoneja. No, voin sanoa että Kemi on Pokemonin pelaamista varten aivan surkea paikka, Torniokin oli parempi :D Jatulintarhan pääsin viimeinkin ikuistamaan, se on aivan työpaikkani vieressä ja vasta nyt sinne maltoin suunnistaa! Oulun seudulla näitä on enemmänkin, samoin täältä löytyy esimerkiksi jätinkirkko Muhokselta. Sinne olemmekin suuntaamassa jahka töiltä ehtii.

Seuraava homma olis ruveta tiskaamaan ja pyykinpesuun. Pitäisi myös hakea yksi torakka Janikselle, mummo on seitittänyt siihen malliin terraansa että taitaa olla nälkä. Itse en halua kasvattaa mötöjä vain yhtä tarantulaa varten, kun Ohtokaan ei oikein elävien ötököiden päälle ymmärrä. Haen sit tälleen yksittäin, onneksi tässä lähellä on yksi torakkafarmari!

Korpikuusen kannon alla on mörrimöykyn kolo

Huhheijaa. Melkoinen muutto taas, mie vihaan yli kaiken muuttamista! Sanoinkin Huuhkajalle, että tästä ei todellakaan muuteta seuraavaan viiteen vuoteen yhtään minnekään.

Tosiaan, nyt sitä ollaan oululaisia. Tosin mie käyn edelleen Kemissä töissä, mutta se on onneksi niin lähellä että saattaa vaikka ajaa yöksi kotiin. Toinen, kalustettu asunto mulla on Kemissä sitä varten jos en jaksakaan ajaa illalla takaisin Ouluun. Kätevää. Ja kallista...

No kuitennii. Täällä ollaan myllätty hullun lailla, jotta saadaan 62 neliöön mahdutetut tavarat sullottua 46 neliöön. Tältäpä täällä nyt näyttää, vielä jotain irtolaatikoita siellä täällä...

 Pieni mutta nyt ihan toimiva köökki. Edellisen kämpän keittiö oli valtava! Joten nyt kun mun piti tunkea kaikki ihanat leivontavälineet näihin laatikoihin niin olihan siinä haastetta. Varsinkin kun yksi kaappi lähtee vielä pois tiskikoneen tieltä. Apua.

 Tässä tämä paljon puhuttu isin tekemä sohvapöytä. Heinäseipäitä kotipuolesta ja ledit sisällä. Sisälle olen jemmannut poron kallon, korpin kallon, kiviä, lehtiä ja jäkälää.

 "Wardruna-seinä" eli kaikennäköistä härpäkettä. Kauriin leukaluita, kannelta, juomasarvia, korppeja ja karhun kalloa löytyy. Kirjahylly, ei puhuta siitä...

 Eteinen. Kenkähelvetti ei näy tästä, mutta kenkiä on kaapit ja lokerikko täynnä :D

THE sänky. Tämä oli melkoinen murheenkryyni, myyjä ei ollut ystävällisesti ilmoittanut, että kolme viidestä kiinnityspultista on katkennut rungon sisään. Tästä asiasta ei päästy yksimielisyyteen, ja tein asiasta rikosilmoituksen. Oppiipahan mokoma.

 Hetken mietin, tarvitseeko Huuhkajan strategista persvakoa sensuroida, mutta onneksi se taitaa juuri jäädä piiloon! Tässä viihdekeskus. Ja pöllöjä lisempää. Niitä riittää.

 Pentti-karhu, Kikka-kettu, suitsuttikuppi ja karhun kylkiluita.  Mur.

Pöllöjä. Vielä keskeneräiset sommitelmat hyllyillä, ja valtaisa sohva. Tosin jos kahdestaan rellotetaan sohvalla ja katsotaan Family Guyta, niin jo tulee ahdasta. 

Vielä olisi projektina etsiä jokin sopiva seinälampetti makkariin, ja ehkä maalata jokin riimu tuohon Wardruna-seinälle. 

Tämmöistä täällä! Jahka parveke saadaan nätiksi voisin jakaa jotain tunnelmallisia kuvia teekupin äärestä. Siitä haaveilen tällä hetkellä, oma parveke syyspimeällä, anopin kutomat villasukat ja jättitörpöllinen teetä. Kuulostaa ihanalta.