Synthwavea ja siilejä

Otsikkokin kertoo jo olennaisen, eli melkoista sillisalaattia on ollut tämä työtön elämä. On ollut ihanaa ihan vaan olla ja löllöttää, mutta on kyllä kiva että alkaa uusi työ ja uudet haasteet ensi maanantaina.

Pari viikkoa olin vanhempieni luona Kittilässä, ja olemme itse asiassa nyt menossa tyttöporukalla sinne viikonlopuksi. Kauimmainen vieraani tulee Tukholmasta asti, joten todella erityinen ja varmasti ihana viikonloppu on tiedossa. Hyvää ruokaa, juomaa, seuraa ja laavulla istumista tiedossa!

Ensimmäisenä viikkonani kävin joka päivä metsällä. Saalista ei tullut, sillä normaalisti metsästettävät riekot ovat tänä vuonna olleet rauhoitettuja, ja eipä siellä metsässä muita lintuja pyllistellytkään kuin niitä riekonmokomia... Oikein kivasti ampumaetäisyydellä. No, jos ne kiltisti jätin tänä vuonna rauhaan niin jospa sitä ensi vuonna pääsisi ampumaankin.

Yhtenä päivänä lähdimme isäni kanssa kahden kiertelemään syrjäisempiä seutuja, kairoja, kuten meillä päin sanotaan. Sanalla kaira on viitattu aikoinaan metsäiseen alueeseen kahden joen välillä, mutta nykyään se on yleistynyt viittaamaan yleisesti syrjäisiin, asumattomiin metsä- ja erämaihin.

Tämän kuvan nappasin läheltä kotoani, parhailta hillamailta. Kesällä jänkä on keltaisenaan hillaa, nyt siellä mekasti suuri joutsenten parvi matkalla etelään. Nyt tuokin jänkä on jo lumen peitossa.

Satuimme ajamaan poroerotuksen ohi matkallamme eräälle kämpälle. Olen joskus pikkulapsena ollut mukana erotuksessa, mutta mitäpä sitä siellä roikkumaan jos ei omia poroja ole. Haaveilen edelleen, että voisimme ottaa meille kotiin pari syömäporoa, jotka olisivat ympäri vuoden talomme lähistöllä. Ehkä tämä joskus toteutuu.

 Vanhan hakkuun vieressä metsän kätköissä oli tällainen aarre. Kaunis sellaisenaan, kun ranka on vielä tallella. Ahmat ja ketut olivat raahanneet luita kauemmaksikin, mutta suurin osa luurangosta oli edelleen samassa paikassa, johon eläin oli kuollut. Naarashirvi siis kyseessä.

Yksi parhaita juttuja, mitä meiltä Kittilästä löytyy on tietenkin nyt Ohto. Hää siellä tykkää majailla, vaikka melkoiseksi villipedoksi onkin taantunut kun asustelee isossa pesuhuoneessa yksin :D Aina kun menen kotona käymään onkin tiedossa heti kynsienleikkuuta, kylpyä ja sylittelyä joita siiliherra sietää ja vähän ajan päästä taas tottuukin.

Huuhkaja on nyt todella hurahtanut sythwaveen, vielä tarkemmin dark synthwaveen. Kävimme viime viikonloppuna pikareissun Helsingissä Perturbatorin keikalla, josta tosin oli pakko lähteä hieman aiemmin pois aivan järjettömän väenpaljouden takia. Ymmärrän kyllä, että tiivis tunnelma kuuluu tuollaisten keikkojen luonteeseen, mutta ei siinä ole enää mitään kivaa että kukaan ei mahdu oikeasti tanssimaan ihmispaljouden takia. Keikasta ei voinut ollenkaan nauttia, kun koko ajan joku kulki edestä ja takaa. Bändit olivat silti hyviä, ja mukaan tarttui vinyyliä ja paitaa. Merchitiskillekin jonotimme sen 45 minuuttia, ihan järjetöntä ! :D

Olimme tätini luona Kalliossa yötä, ja värkkäsin itselleni Huuhkajan visioiden mukaisesti tuollaisen kasarimeikin. Myös asuni oli Huuhkajan stailaama, ja vielä varsin onnistuneesti! Kokonaisuus oli varsin cyberpunk-henkinen.

Joulu tulla jolkottaa, ja olen jo ihan tohkeissani! Lahjat on hankittuna ja pitäisi enää malttaa odottaa...siinä vasta temppu.