Vaihtoehtointiaani

Vaihtoehtointiaani
Showing posts with label reissut. Show all posts
Showing posts with label reissut. Show all posts

Wednesday, 8 August 2018

WACKEN 2018

Huhhuh mikä reissu. Varoitus: pahoittelen kuvien vähyyttä, mulla ei ole juuri tapana räpsiä hirveästi kuvia. Yritän elää siinä hetkessä, mieluummin kuin heilua kamera kanssa. Liekö hyvä vai huono ominaisuus, mutta mulle riittää ihan muutama kuva mieluummin kuin monta kymmentä kuvaa.

Wacken oli...iso, valtava, giganttinen, käsittämätön. Myös toimiva, turhauttava, kuluttava ja palkitseva. Wackeniin lähtö on itselle ollut enemmän sellainen "olis ihan kiva käydä joskus" mutta Huuhkajalle just se "pakko päästä käymään edes kerran elämässään". Joten ei kun tuumasta toimeen.

Alun perin meidän piti mennä lentäen. Todettiin kuitenkin, että koska ollaan menossa telttailemaan, niin kaikista simppeleintä on mennä Elmun bussimatkalla, jolla pääsee suoraan mestoille istumalla vaan kiltisti paikoillaan. Meininki oli ainakin meidän bussissa ihan kohdillaan, tavattiin hienoja ja legendaarisia tyyppejä. Me ei juurikaan juotu Wackenissa tai matkalla, mutta osa porukasta taisi lopettaa vasta tiistaina 7.8. :D Matkaan lähdettiin siis 29.7.2018....

Miehän en siis ikinä koskaan milloinkaan oo telttaillu festareilla. Huuhkaja tuumas että aloitat sitte siitä aika tykisti sitten kun suoraan Wackeniin. Siltä se kyllä tuntuikin :D

Mukaan pakattiin:

- Teltta, retkipatjat ja makuupussit. Note to self: ensi kerralla edes jonkinlainen ilmapatja ja makuupussi, jonka sisusta on puuvillaa, ei polyesteria. Terveisin helvetin hiki ja n. 20 h unta yhteensä koko festarin aikana.

- Lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita. Note to self: ensi kerralla mukaan helvetisti enemmän rakkolaastareita, maitohappobakteereja, imodiumia, enemmän särkylääkkeitä, Voltarenia ja enemmän desinfiointitarpeita.

- Sadevaatteet. Niitä ei tarvittu. Note to self: jos säätiedotus lupaa jumalatota hellettä, ota huivi kasvojen eteen suojaksi. Nimim. Wackenin pölyä löytyy joka reiästä vielä tiistainakin.

- Eväitä. Note to self: Mieluummin suolaista kuin makeaa.

- Vaatteita. Note to self: mieluummin ekstrana alkkareita, eikä niin helvetisti vaatteita. Käytät kuitenki melkein koko ajan samoja kamppeita.

- Aurinkorasvaa. Note to self: vähintään SPF 30 (meillä oli Madaran rasvaa, koska se ei vahingoita koralleja. Lisää aiheesta: https://www.bbc.com/news/world-us-canada-43993407)

- Parit kengät. Note to self: vaellus- tai turvakengät tyyppiset popot ois kaikkein paras ratkaisu.

- Vyölaukut, alueelle ei saa viedä kovin suuria laukkuja ja moni käännytettiin portilla pois tämän takia.

Ynnä muuta.

Matkaan lähdimme perjantaina Oulusta, yöjunalla Helsinkiin. Tarkoituksena oli vetää yksi päivä ensin hotellissa Helsingissä, ja vasta sunnuntaina hypätä Elmun bussiin Nosturilta. Lauantai siis pyörittiin pääkaupungissa, ja nautittiin Radisson Blue Seasiden leffahuoneesta. Suositus!

Sunnuntaina klo 15 matka alkoi Nosturilta. Siellä ensikertalainen bongasi yhdet tutut kasvot, ja päädyimme bussi numero 1:een.

WOW. Saimme matkan aikana huomata, että meidän bussissa oli eniten menoa ja meininkiä, hyvässä ja pahassa :D Sai kyllä nauraa ihan sydämensä kyllyydestä välillä, vailla toisinaan huumori oli kyllä koetuksella. Saavuimme Turun satamaan, ja klo 20.15. matka jatkui kohti Tukholmaa. Maanantai-aamuna klo 7 bussi starttaili Tukholmasta kohti Tanskaa ja edelleen kohti Saksaa.


Tältä näytin about koko festarin ajan. Maksimissaan vähän kulmakynää, ei muuta meikkiä. Nautin tosissaan siitä, että kerrankin sai olla ihan rauhassa aivan karmean näköinen eikä pääpointtina ollut festareille tälläytyminen vaan ihan se et saat hoidettua perusjutut teltassa ja sitten painua alueelle. Tässä kuvassa ollaan vielä Ruotsin puolella, Rödbyssä bussi ajoi lautalle ja seuraavana vuorossa oli Tanska. Matkan aikana pidettiin aika usein taukoja, joten mikään infernaalinen kusihätä ei päässyt yllättämään vaikka bussin vessa täyttyi välissä. Kävin bussin vessassa ehkä 2 kertaa koko reissun aikana, joten vessahommat eivät olleet ongelma. Samoin syöminen onnistui kohtuullisen hyvin, useammalla tauolla pystyi asioimaan huoltsikalla. Lienee selvää, että laivaltakin oli ostettu eväitä, nestemäisiä ja kiinteitä. :D

Tanskan läpiajo ei kestänyt kauaa, ehkä n. 2,5 h. Tanskan ja Saksan välinen lauttamatka kesti 45 min, ja myös lautoilta pystyi ostamaan eväitä (ja juomia, tax freesti). Saksaan saavuttuamme tehtiin pikainen tankkauspysähdys, ja sitten vedettiin pidempi pätkä pysähtymättä.

Koko menomatkan oli ihan hirveä helle, ja illalla mulle iski todella huono olo. En ollut juuri juonut, mutta ilmeisesti kuitenkin sen verran että aivan jäätävä päänsärky iski. Sain onneksi buranaa ystävälliseltä kanssamatkustajalta, ja pienten unien jälkeen olo oli siedettävä. Kohta oltiinkin jo perillä, n. klo 1 yöllä saavuimme Wackeniin ja pienen hakemisen jälkeen leirintäpaikkakin löytyi. Järkkärit olivat todella nihkeitä telttojen kanssa, ja meinasi palaa käpy et johonkihan teltat täytyy saada mahtumaan. No, onneksi teltat saatiin kasaan ja nopean vessareissun ja hampaiden pesun jälkeen haettiin rannekkeet ja Full Metal Bagit, ja eikun unille.

Ensimmäinen aamu valkeni hikisesti. Mie en tosiaan siedä yhtään hellettä, oon ollu hätää kärsimässä koko heinäkuun ja mieleni on tehnyt suolistaa joka ikinen helteen ylistäjä. Wackenissa teltta oli sietämättömän kuuma klo 8 aamusta alkaen, ja sieltä oli lähdettävä. Tässä yksi syy miksei oikeastaan juotu koko festarin aikana, krapula tuollaisessa kuumuudessa olisi ollut liian kova pala. Ei muuta kuin suihkuun (lämpimät suihkut leirintäalueella, jee!), hammaspyykki ja aamupala. Leirintäalueilla oli brekutelttoja, joista sai sämpylöitä, kahvia, mehua ja jopa munakokkelia.



Ekana päivänä kävimme Wackenin kylässä kaupassa, nostamassa rahaa ja syömässä currywurstia Wackinger Biergartenissa. Vahva suositus! Jouduimme tosin toteamaan myöhemmin, että meidän osaltamme juomavaraston täydentäminen oli turhaa, koska lämpimiä kaljoja ei tehnyt mieli juoda lainkaan vaan mieluummin kävimme sitten ihan alueella hakemassa hanasta. Lahjoitin omani viimeisenä aamuna muille elmulaisille. Huuhkajan juomat jätettiin siivousryhmän löydettäväksi, toivottavasti kelpasivat.

Keskiviikon ainoa kiinnostava bändi oli Heilung, joka veti hyvän mutta valitettavan lyhyen keikan. Ilmeisesti tekniikassa oli ongelmia. Muutoin keikkojen osalta kaikki toimi saksalaiseen tapaan tehokkaasti, varsinkin päälavat olivat aikataulujen osalta tikissä.

Torstaina, edelleen jumalaton helle. Aurinkorasvaa ei säästelty, ja silti molemmat paloivat joistakin kohdin. Onneksi ei läheskään niin pahasti kuin osa festarivieraista, varsinkin suomalaisista oli komeasti keitetyn ravun värisiä :D Torstai oli meille SE päivä, ja molemmat odotimme Behemothia, Watainia ja Belphegoria. Wyrd olis ollu kans kiva, mutta väsymys vei voiton. Ensimmäinen hilpeä juttutuokio tuli koettua torstaina ja oikeastaan koko festarien ajan useampikin joviaali saksalainen tuli jutulle. Itse puhun jonkin verran saksaa, mutta koska saksalaisilla on tapana tykittää saksaa sitä vähänkään puhuville samaan tapaan kuin nativeille, tuli aika usein pyydettyä että josko vedettäisiin englannilla. :D Yllättävän harva vanhempi saksalainen puhuu tai ymmärtää englantia, ja tämä aiheutti jonkin verran vaivaa esimerkiksi tallekelokeron löytämisessä. HUOM! Vahva suositus tallekelokerolle, siellä saa ladattua puhelinta ja esim. passit talteen festarien ajaksi.


Kovia keikkoja. Ainoa mikä vähän tympäsee, on se että tupakointi on sallittua missä vaan. Varsinkin telttakeikoilla röökinsavu oli melko sakeaa. Itse kun ei enää polta, niin jatkuva röökinkäry alkoi käydä hermoille. Monta muutakin bändiä tuli nähtyä, mutta Behemoth, Belphegor ja Watain olivat meille ne tärkeimmät. Nyt kaikki muu oli sitten plussaa. 

Aika ajoin piti toki tankata ruokaa, ja oma lempparialue ruokien suhteen oli folkhenkinen Wackinger Village. Sieltä sai varrassikaa, lihavartaita, Knoblauchbrotia (muistaakseni näin) eli valkosipulileipää omavalintaisilla päällysteillä, saksalaistyyppisiä ohuita leipiä esimerkiksi pekonilla ja perunoilla (taitaa muistuttaa aika paljon Flammkuchenia) ja paljon muita herkkuja. Wackingerista sai myös Beergarden-lavan ohella weissbieria, joten täällä viihdyimme aika paljon. :D

Juomahommat toimivat panttisysteemillä, 0,4 tuoppi oli 1 euron pantilla ja tällainen litran pönttö 3 euron pantilla. Tippaus on ihan jees, vaikka itse tein sitä vain silloin kun baarimikko oli oikeasti kiva. Siinä ryysiksessä meno on enemmän liukuhihnamaista. Wackenissa maksat joko käteisellä tai lataat Wacken-korttiin rahaa, normaali pankkikortti ei käy. Itse suosin Wacken-korttia, se oli tosi kätevä joskin aina ei pelittänyt ihan täysin. Wackingerin vieressä oli vielä Wasteland-alue, joka oli Mad Max-henkinen postapokalyptinen herkku. Huuhkaja oli ihan innoissaan, ja tältä alueelta löytyi minun mielestäni hienoimmat pyrot! Vahva suositus jälleen. 

Helle oli oikeasti ihan sietämätön, ja koska alue on tosi suuri, alkoi kävely tuntua kyllä pian jaloissakin. Istumapaikkoja ei juuri ole, ehkä hyvällä tuurilla päiväsaikaan pääset istahtamaan ja syömään johonkin. Kannattaa siis olla joku alunen, jos paljaalle pellolle istuminen ei haittaa. Päälava-alueella porukkaa istuu ihan maassa, toki auringon paahde oli todella raskasta vaikka istuikin. Vasta n. 5-6 aikaan illalla ilma alkoi olla siedettävä. Vesipisteitä oli onneksi useita, ja leilit tulikin täytettyä ahkerasti. Paahtava aurinko sai maan pölisemään, ja kasvojen eteen oli pakko vetää huivi. Silmät, sieraimet ja korvat olivat mustana pölystä. Wacken-mutaa ei juuri nähty, mutta vesipisteiden lähellä sitäkin oli hieman. Innoikkaimmat fanit kävivät ihan oikeasti hakemassa sieltä mutakuorrutuksen :D

Jalkojen pakotus ja helle tekivät mulle ainakin sen, että olin ihan poikki seisomisesta jo joskus klo 23-24 aikaan. Esimerkiksi Ghost ja Dimmu jäivät multa näkemättä tästä syystä, tosin Dimmu on tullut nähtyä jo aiemmin. Huuhkaja kävi kyllä katsomassa Ghostin, mutta jäi minun seuraksi lauantaina koska olin niin huonossa hapessa. Erehdyin syömään yhdestä kojusta Döner-rullan, ja seurauksena oli äkillinen ripuli, veikkaan paikan salaattia syypääksi. Olin siis melko voimaton koko loppuillan ja mieluummin menin suosiolla nukkumaan enkä edes yrittänyt jaksaa enää lauantai-iltaa. Helloweenin jälkeen ammuttiin ilotulitteet, ja festareita alettiin lopetella pikkuhiljaa päälavojen osalta. Olimme pakanneet rinkat jo aiemmin päivällä, käyneet illalla suihkussa joten jonkinlaiset yöunet olivat enää tavoitteena ennen paluumatkaa. Lauantai-aamuna suihkujen vesi oli muuten yhtä kylmää kuin vesipisteistä saatava juomavesi eli ihan helvetin kylmää. Karaisin itseni, totesin että kyllä suomalainen ei kylmää vettä pelkää ja kävin sitten kuitenkin suihkussa. Vika oli tilapäinen, koska Huuhkaja kävi hetkeä myöhemmin lämpimässä suihkussa, haha :D

Lähtöpäivän aamuna oloni oli jo parempi, ja heräiltyämme pistimme teltan kasaan ja söimme aamupalan. Olo oli melko huikea, me teimme sen!


N. klo 10.30 bussi starttasi pääportilta kohti Tanskan lauttaa. Jonoja oli nyt enemmän, koska saksalaisten kesälomat ovat osittain myös elokuussa ja pohjoiseen oli paljon matkaajia. Pysyimme kuitenkin kohtuullisen hyvin aikataulussa, ja vaihdettuamme kuskia Kööpenhaminassa saavuimme Ruotsin puolelle n. klo 20. Ruotsin halki ajeltiin sitten useampi tunti, ja bussi hiljeni oikeastaan vasta 4 aikaan aamuyöstä :D Itse tosin nukuin onnellisesti tulpat korvissa, kun muu porukka biletti vielä menemään. Tukholmassa oltiin joskus 6 aikaan aamulla, ja terminaali aukesi hetken kuluttua joten pääsimme sisätiloihin odottamaan laivaa. Laivalla painelimme heti hyttiin ja nukkumaan, ja parin tunnin päästä suuntasimme laivan saunaosastolle ja uima-altaaseen. Teki muuten aika hyvää. Kotiin Huuhkaja osti pari pulloa viskiä, itse Absolutia ja tietty karkkeja. Huuhkajan siskontyttäreille Muumiherkkuja ja siinäpä meidän tuliaiset. Wackenista tuli ostettua nahkaliivi ja Wacken-paita, mulla ei onneksi enempää olisi mahtunut edes mukaan. Huuhkaja shoppaili sitten vähän enemmän.

Helsinkiin saavuimme n. klo 22 ja vielä tässäkin kohtaa meno oli aika kova :D Ilmoittauduimme jo seuraavan vuoden reissulle (vaatii kyllä neuvotteluja lomasta), raahasimme perseemme rautatieasemalle ja huokasimme syvään. Sellainen oli Wacken. Edessä oli 8 tunnin junailu Ouluun, ja eilen aamulla klo 8 nappasimme taksin ja ennen yhdeksää katsoimme toisiamme ovella ja molemmilla oli reissussa rähjääntynyt, voipunut mutta todella hyvä fiilis. Vihdoinkin kotona, mikä reissu!


Meikitön, rähjäinen ja onnellinen reissari.

Sellaista! Saa kysyä, jos tulee jotain mieleen, vastaan parhaani mukaan. :)

Wednesday, 26 July 2017

POLTTARIT

Juu eli vaikka virallisesti olemmekin jo naimisissa, on hääjuhlassa suoritettava seremonia meille se varsinainen merkkipaalu, kun lupaudumme toinen toisillemme läheisimpien ihmisten läsnäollessa. Siksipä minun ja Huuhkajan polttarit järjestettiin heinäkuussa. Enkä aavistanut _mitään_!

Olin ollut ihan vainoharhainen koko polttareiden suhteen, ja upeat kaasoni M ja A totisesti tekivät huippuduunia järjestäessään nämä pirskeet.

Koko homma starttasi siis näin:

Lauantaina viattomasti heräilin, ja Huuhkajan liihotteli keittiöön kokkailemaan mulle aamupalaa. Ihmettelin kyllä hieman, kun miekkonen syötti mulle valtavan aamupalan, jolla olisi jaksanut spartalainen sodassakin. Syötyäni ukko totesi menevänsä vessaan, ennen kuin lähdettäisiin käymään anoppilassa.

Pahaa-aavistamatta istuskelin kahvikupposen kanssa sohvalla, ja ovikello soi. Mietin että oisko joku naapuri tai Jehovan todistaja oven takana ja vilkaisin ovisilmästä. Näin reilut 150 cm pitkän ystäväni oven takana ja tiesin, että nyt se on menoa.

Aloin luonnollisesti itkeä heti, kun avasin oven :D Ensin täällä vallitsi pieni hallittu kaaos, kun keräilin tavaroitani kokoon kunnes pääsin ulos ovesta.



Autoon möngittyäni sain päähäni erittäin seksyn unimaskin ja pitkän karpalolonkeron, ja matka alkoi!

Siinä reilun 50 km:n automatkalla tuli autossa istuvien polttarisankarittarien kanssa tulikin sitten jaariteltua kaikki maan ja taivaan väliltä. Tehokasta!

Saavuimme Ylikiiminkiin järven rantaan, jossa meillä oli varattuna vastikään valmistunut ekomökki. Paikalla oli palju lämmitettynä, ja järven vesikin oli varsin uimakelpoista. Asetuimme taloksi ja kirsikkana kakun päällä pihaan kurvasi vielä oma ihana äiteeni ja Tukholmasta asti matkannut ystäväni. Itkuhan siinä taas tuli. :3 Kippisteltiin siinä skumpalla oikein!

Anoppi oli kokannut meille todella maittavaa Lapin Ukon keittoa, joka syötiin viimeistä pisaraa myöten. Ruokailun jälkeen hipsimme pihalle, jossa meitä jonkin ajan kuluttua huhuiltiin ensimmäisen aktiviteetin pariin. Paikan omistaja oli kasvitietouteen vihkiytynyt emäntä, joka laittoikin meidät kerämään erinäisiä horsmia niityiltä ja kertoi samalla kasvien hyvistä ominaisuuksista käytössä. 





Saavuimme lähes 100 vuotta vanhan saunan pihaan. Ennen saunaa paikan isäntä opetti meille oikeaoppisen vastan tekoa ja samalla valmistimme keräämistämme kasveista kaikkien varpaille sopivaa jalkakylpyä. Saunassa minua odotti odotetusti morsiamen mahtava istuin kaikkien kukkasten sekaan punottuine havuineen. Perinteiden mukaisesti saunassa pidettiin tolkutonta mekkalaa, kaaso loihe lausumahan pari valittua sanaa neidonkastista luopumisesta ja lopuksi sain huudella vanhat suolat pihalle pahan vihdan iskujen tahdissa :D Jauho- ja suolahieronnan jälkeen oli aika viskata hyvä vihta katolle, ja se jopa jäi sinne! Hyvää luvassa siis. 

Loppuillasta söimme hieman lisää, ja ehtoinen emäntämme ennusti meille riimuista. Oma riimuni oli:

Inguz : Fertility and new beginnings. This rune often signifies new life or a new phase of life and a new beginning. 

Että sellaista. Krhm. 

Seuraava aamu oli hieman tahmea, mutta kyseinen ilta oli helposti yksi elämäni parhaimmista! Kaikki eivät päässeet paikalle, mutta tiedän heidän olleen 100% hengessä mukana. Ja kohta on se odotettu juhla <3

Ps. Minun täytyy ehkä hommata itselleni riimukivet. 

Wednesday, 24 August 2016

Not all those who wander are lost

Nyt kuulkaas murut! Luvassa semmonen kuvapläjjäys notta Ristus. Kokosin tähän minun ja Huuhkajan koottuja seikkailuja tässä reilun vuoden ajalta. Ukko olkoon suopea hälle, joka tämän postauksen loppuun asti selviää.

Kuvat ovat valitettavasti kännykällä räpsittyjä mutta hei, onpahan edes jotain, mitä näyttää!


 Seurustelumme alkuaikoina oli jo selvää, että molemmat olemme varsinaisia muinaisuushörhöjä. Huuhkajakin itseasiassa aikoinaan arkeologiaa opiskellut ja mie muuten vain hurahtanut. Torniosta ei ollut pitkä matka Ruotsin puolella Saivaaraan, jossa on aikoinaan silloisen meren rannalla sijainnut kylä. Nyt kylä on rekonstruoitu 80-luvulla tapahtuneen löytymisensä jälkeen, ja se onkin ehdottomasti vierailun arvoinen paikka! Vinkki; ota mukaan rutkasti OFFia. Niinku litroittain.
 Välikevennyksenä minun jokakesäinen työlook. Taimia ja silleen.




 Olen siinä mielessä onnellinen paskiainen, että kotini sijaitsee keskellä Lappia, josta ei ole pitkä matka Taatsin seidalle. Kyseessä on koko Lapinmaan tunnetuin ja suurin seida, jonne matkattiin aikoinaan hyvin pitkien matkojen takaa. Seitakivi kohoaa useita metrejä rannasta, ja sen juurella on helvetinjärvi. Vastarannalta kuulimme petolinnun, varmaankin jonkin haukan, poikasten rääkymistä. Olo oli kovin pyhä.
Kuvasimme ystäväni bändiprojektia varten. Ei siitä sen enempää :D
Lähellä kotiani virtaa joki, jonka jäätä pitkin kelkkailimme (mie ajoin!) keittämään nokipannukahit läheiselle laavulle. Siellä Huuhkaja törmäsi joihinkin ala-astetuttaviinsa! Miettikää, keskellä perämettää.



 Kemijärvellä on edelleen pystyssä vanhalla natsien varuskunta-alueella ruumiskellari. Tunnelma on vähintäänkin kolkko, mutta paikka ehdottomasti vierailun arvoinen. Paikalla on myös vanhan sairaalan sekä muiden vanhojen rakennusten raunioita. Pitäisi mennä tonkimaan metallinpaljastimella. Sitäkin muuten kokeiltiin kesällä! Lapin suurnoidan, Päiviön asuinsijat ovat n. 500 metrin päässä kotitalostani, ja sinne suuntasimme isäni ja Huuhkajan kanssa. Löysimme lähinnä vanhoja nauloja, vaikka tarkoituksenani oli etsiä tätini lapsena hautaamaa kaulaketjua. Naulat olivat kuitenkin peräisin ilmeisesti vanhasta puukatiskasta. Kentien jopa Päiviön itsensä? Lähellä kyseistä paikkaa on myös pieni seidakivi, ihan kotijärveni rannoilla! Huikeaa <3

Mikaelin keskiaikainen kirkko Keminmaalla oli myös tällaisen pakanan mieleen. Kirkon lattiaan on asetettu näkösille papin, Rungiuksen muumio. Muumion toinen käsi on kadonnut 1800-luvulla, mutta se on silti varsin näyttävä ilmestys, kuten koko kirkko alkuperäisine kastemaljoineen ja seinämaalauksineen. Rungiuksen kerrotaan saarnanneen, että mikäli hänen sanansa ovat valetta hänen ruumiinsa katooa. Tästä ilmeisesti ollaan sitten aikoinaan jotain päätelty...




 Nämä kuvat ovat Kolarin puolelta, Pakasaivon saivojärveltä ja Kirkkopahdan seitakiveltä. Vaikuttava paikka, ei voi muuta sanoa, Kallioilla on runsaasti tilaa ja mahdollisuus virittää vaikka pieni nuotio. Siellä voisi vaikka nukkua teltassa yön! Molemmilla seidoilla, joissa olemme käyneet oli uhrattu pieniä esineitä, yleensä sarvia tai kolikoita. Itse jätin Kirkkopahdalle olutta ja Taatsiin pienen rannekorun.




Juhannuksen tienoilla vierailimme suurpetokeskuksessa (kävin myös pienen Karhunkierroksen, mutta valitettavasti en löytänyt yhtään kuvaa :<) katselemassa karhuja ja muita viehkoja eläimiä. Susia olen nähnyt töiden puolesta aiemminkin, mutta karhut olivat uusi tuttavuus. Appelsiinit maistuivat. ^^


 Nämä kuvat ovat Oulun läheltä Kiimingistä, Koitelinkoskelta. Kiva pieni päiväreissu, jos haluaa vaikkapa paistella makkaraa upeassa ympäristössä.
 Tämä kuva taas on Isoniemestä, Haukiputaalta. Siellä sijaitsee yksi monista alueen jatulintarhoista.

Loppuun vielä jonkinlainen Futhark-riipustus, jonka Huuhkaja väkersi. Yhdistyneenä meidän nimikirjaimet. Harkitsen tätä tatuoinniksi vihkisormuksen alle, olisi sitten aina sormus mukana vaikka joutuisi joskus vaikka töiden takia ottamaan pois :3


 Kuvaa klikkaamalla hieman postaukseen sopivaa musiikkia. Kiitos kun jaksoit tänne asti! Olkoon Ukko sinulle suosiollinen!