Vaihtoehtointiaani

Vaihtoehtointiaani

Tuesday 14 March 2017

Liikunnasta, kehosta ja ravinnosta

Armas ystäväni Sereijan taisi pitää minua ihan tärähtäneenä, latvasta lahona ja ties minä, kun tässä viikko sitten pätkäytin että hei mie olen alkanu miettimään näitä liikunta- ja ravintojuttuja ja olen tehnyt vegaanista wokkia ja aloittanut joogahaasteen! Ymmärrettävää kyllä, olen nimittäin vannoutunut pihvinrakastaja ja murhanhimoinen metsien nainen pyssyni kanssa. Eiku. Ja lisäksi olen saattanu muutamankin kerran ystävyytemme aikana innostua jostain, haha. :D

Tämä sairastelu on saanut miettimään omaa kehoaan ihan eri tavalla. Moni teistä tietääkin, että aikoinani sairastin 8 vuotta syömishäiriötä. Niitä vauroita ei onneksi tarvitse enää ainakaan kropasta paikkailla, ja sainkin tässä viettää muutaman varsin terveen vuoden.

Vanha kaverini astma sitten alkoi ilmoitella itsestään tuossa tammikuun alussa. Ensin epäiltiin sisäilman ongelmia ja työhuonettani vaihdettiin. Hengenahdistukseen se ei auttanut, vaan minut passitettiin kahteen otteeseen sairaslomalle kunnes sain diagnoosiksi hinkuyskän, ja sen aiheuttaman keuhkojen limakalvojen ärsytyksen joka saattaa kestää ties kuinka pitkään. Edelleen täällä samaa vaivaa podetaan, ja popsitaan ties mitä lääkkeitä jotta pystyn olemaan töissä. Avaavat lääkkeet kuuluvat nyt päivittäiseen työpaikkalounaaseeni.

Kun jotain, mikä on ollut sinulla koko ajan viedään pois, on tunne ihan kamala. Minulla oli terve keho, joka astmasta huolimatta ei ollut jättänyt minua pulaan. Astman kanssa olen pärjännyt ihan varautumalla rasitukseen avaavilla lääkkeillä mutta nyt pahimpaan aikaan 200 metrin kävely tuntui tukehtumiskuolemalta. Mietin, voinko enää koskaan vaeltaa, metsästää tai ylipäänsä tehdä mitään. Sitten päätin että no, koitetaan nyt sitten tehdä sitä mikä tuntuu keholle hyvältä.

Youtubesta löytyy ihan valtavasti joogavideoita. Itse lähdin aloittelemaan suositun Adrienen videoilla, ja 31 päivän joogahaasteella. Täytyy sanoa että olen positiivisesti yllättynyt, tässä on ehtinyt jo olla kädet ja vatsalihakset todella hellinä. En todellakaan ole mitään ryhmäliikunta / kuntosali / julkisesti liikkuvia ihmisiä, joten kotona tehtävä jooga on todella bueno vaihtoehto. Tarvitsen vain maton :3 Sanomattakin on selvää, että tietokoneella kyyhöttävän Kelan tätin selkäkin kiittää. Joogassa on ihanaa myös se, että se on erittäin kaukana siitä suorittavasta liikunnasta, joka tuntuu olevan nykyään se hyväksyttävä liikunnan muoto ja normi. Liikunta tuntuu olevan jotain sellaista, joka tähtää johonkin tavoitteeseen kuten isompaan hanuriin, eikä esimerkiksi ole kehonhuollon väline tai yksinkertaisesti tapa pitää yllä kropan toimintakykyä ja terveyttä. Olen usein miettinyt, että 10 vuodessa liikuntaharrastus ja vartaloihanne ovat mullistuneet, 10 vuoden takainen normaalipainoinen vartalo olisi varmaan nykymittapuulla kauhistus, läski ja kaikkea sitä, mistä pitäisi päästä pois.

Ravinnosta sitten. Olen tainnut katsoa hieman liikaa Netflixin dokkareita, mutta aloinpa vain miettimään että miksi ihmeessä haluaisin tunkea kehooni sellaista, joka ei tee sille hyvää? Viikonloppuisin on löysempi kuri, mutta viikolla syön lähes yksinomaan kasvisruokaa (työpaikalla se on lisäksi valmiiksi tehty, yay!), juon vihreää teetä ja aloitan aamuni tuopillisella vettä joka antaakin kivasti buustia aineenvaihdunnalle. Maitoni vaihdoin kauramaitoon, koska se säilyy hieman paremmin minun pienellä kulutuksellani (käytän maitoa vain muroissa ja kahvissa).

Täytyy sanoa, että olo on hyvä. Mietinpä vain, että miksen aloittanut tätä jo aiemmin, hupsu mie.


Wednesday 8 March 2017

Lappilaiset aarteeni osa 3: Bling bling!

Tätä postausta olen odottanut varmaan eniten näistä teemapostauksista!

Kaikki tuttavani tietävät minun olevan melkoinen koruharakka. Mutta en kelpuuta mitä tahansa koruja, vaan haluan koruni olevan erityisiä jollain tavalla.

Äitini on tässä(kin) kohtaa osoittautunut mahtavaksi koruvarastojen kartuttajaksi: hän tykkää näpertää koruja mutta ei itse niitä työnsä vuoksi voi käyttää joten häikäilemättä hyödynnän tätä asetelmaa :D Tosin joskus joudun itse myös pakertamaan jonkun laukkuvillityksen aikana ja tehtailen metrikaupalla nahkanyöriä lappilaisiin pieniin nahkaveskoihin...

Mutta, nyt!



Tinalankakorut ovat varsin simppeleitä valmistaa ja niistä saa helposti näyttäviä erilaisilla helmillä tai käyttämällä erivärisiä tinalankoja. Toissakeväänä osallistuin äiteen kanssa kurssille, jossa opettelimme näiden tekemisen salat ja niitä tulikin tehtailtua erilaisia. Pitäisi Huuhkajalle värkkäillä semmoinen oikein leveä jossa olisi ainakin 5 lettiä rinnakkain. Alempi rannekoru on itse tehty, päällimmäinen Irkas:in tekosia. Korvakorut olen tehnyt myös itse.

Hopea on perinteinen lappilaisten korujen materiaali. Nuo pienet pyöreät, kauniisti liikahtelevat ympyrät ovat nimeltään laukkasia.


Ylävasen: komsiopallo. Komsiopallo on hopeinen esine, joka on kiinnitetty saamelaislasten komsion (eräänlainen kehto, joka muistuttaa pientä venettä) yläkulmaan, ja jonka uskotaan helisevine renkaineen varjelevan lasta maahisten ja menninkäisten haltuun joutumiselta ja tuovan hyvää onnea. Komsiopallo on Taigakorun tuotoksia, sain sen äidiltäni kun valmistuin yliopistosta.

Vieressä on aurinkokorvakorut, jotka ovat Hetta Silverin valmistamat. Aurinko on ollut merkittävässä roolissa arktisten kansojen muinaisuskossa, elämän tuoja jne. ja noitarummuissakin hyvin usein näkee aurinkoja. 

Ylärivin oikealla on vielä äitini näpertelemä rannekoru, hopeisia renkaita laukkasilla. Hyvin nätti <3

 
Tässä sitten vielä äiten kädenjälkiä. Riskut ovat saamelaisnaisten yksi tunnetuimmista asusteista, ja perinteisesti riskut ovatkin kertoneet esimerkiksi kantajansa varakkuudesta. Mitä näyttävämpi risku tai mitä useampi niitä oli, sen varakkaammasta kantajasta oli kyse. Varsinkin häissään morsiamella on usein todella näyttävä rivistö riskuja, tähän tyyliin. Minun risku on pieni eikä sen tarvikaan kertoa mistään muusta kuin siitä, mistä olen kotoisin. Ja että se on rakkaudella tehty <3 Nuo isot riskut eivät muuten ole mitään halpoja, suurimpien hinnoissa on jo kolme nollaa perässä.

Korvakorut ovat hyvin perinteiset hopeakorut, joissa on laukkaset keskellä ja alareunassa. Tosi ihanat nämäkin. :)

Taivastelinkin tässä jo, että olen kahdessa viikossa täysin hurahtanut. Töissä olen kuunnellut ihan mielissäni occult rockia ja nyt sitten riehaannuin ja tilasin muutamat hippimekot ja niihin sopivat nilkkurit. Kevät, täältä tullaan!

(Älkää huoliko, mulla on ihan liikaa kivoja mustia vaatteita, jotta hylkäisin synkän tyylini kokonaan. Mutta musta alkaa kaipaamaan rinnalleen jotain muutakin!)

Oikein paljon tsemppiä talven viimeisiin viikkoihin sinne, miekin yritän tässä vielä rutistaa ittestäni vähän energiaa. Edelleen keuhkot hieman piiputtavat, mutta otan rauhallisesti. Olen joogaillut ja koittanut ottaa rauhallisesti, sikäli kuin tässä Kelan hässäkässä se on mahdollista... Mutta tuo terveyden reistailu oli omiaan laittamaan arvoja uusiksi ja tässä onkin tullut vähän pohdittua esimerkiksi ruokavaliota ja liikuntaa ihan uudella tavalla.

Ensi kertaan!